Georgian AIDS-epidemia

Georgian osavaltiossa on hieman vajaa 10 miljoonaa asukasta, joten toisin kuin Yhdysvallat kokonaisuutena, se on suhteellisen hyvin verrattavissa Suomen kanssa. Siksi olikin aika hätkähdyttävää avata päivän lehti – joka oli heitetty oven eteen pienessä muovipussissa, jee! – ja nähdä etusivun terveydenhuoltouutisen yhteydessä statistiikkaa Georgian AIDS-tilanteesta. Taulukkomuodossa:

Georgia Suomi
AIDS-potilaita yli 40 000 182
Uusia AIDS-tapauksia vuosittain 750 10-20
Uusia HIV-tapauksia vuosittain 1200 80-110

Lähteet: AJC & KTL

Käytin Suomen kohdalla tilastoissa vain kotimaisia tapauksia, koska en ole varma, miten AJC:n tilastoissa termi ”Georgian” on määritelty. Lisäksi otin huomioon vain elossa olevat, koska AJC ei ollut kiinnostunut menehtyneistä – he kun eivät ole enää kustannuserä terveydenhuollossa. Joka tapauksessa tulee fiilis, että miten ihmeessä tilanne voi olla näin paha kehittyneessä valtiossa?

Jutussa kerrotaan, että yksi suuri ongelma on, että kun terveydenhuolto ei ole kattavaa köyhemmillä kansanosilla ja seuranta jätetään potilaan harteille, HIV usein pääsee kehittymään AIDSiksi ennen kuin mitään lääkitystä aloitetaan, mikä selittänee osittain sen, että vaikka uusia HIV-tapauksia Georgiassa on ”vain” vähän yli 10 kertaa enemmän kuin Suomessa, AIDSin puolella ero on jo monikymmenkertainen. Toisaalta lääkityksen saadakseen vakuutuksettomien tulee mennä lääkejonoon, joka voi olla vuosien pituinen. Nyt osavaltiossa ollaan muuttamassa HIV/AIDS-strategiaa siihen suuntaan, että lääkitys aloitetaan aiemmin, minkä toivotaan vähentävän uusia HIV-tapauksia, koska lääkinnän alaisena oleva tartuttaa vähemmän todennäköisesti tautia eteenpäin.

Jutun mukaan Georgian osavaltiossa HIV/AIDS-tilanne on Yhdysvaltain osavaltioista viidenneksi pahin. Säälittää ne neljä osavaltiota, jotka vievät tilastoissa voiton.

Paikallislehti AJC

Olimme alunperin miettineet New York Timesin tai vastaavan valtakunnallisen lehden tilausta, mutta näiden sijaan saimme suomalaisilta tutuilta suosituksen tutustua osavaltion suurimpaan paikallislehteen, Atlanta Journal-Constitutioniin. Perusteluina oli, että sen lisäksi, että siinä pysyy hyvin kärryillä paikallisista tapahtumista, saa myös ison läjän lähikaupoissa kelpaavia alennuskuponkeja… siispä lauantaina Wal-Martissa käteen tarttui AJC:n sunnuntainumero.

311/365 Morning news

AJC:n taso on positiivinen yllätys: viikonloppunumerossa oli kattavasti eri osa-alueita ja uutisointi ainakin pyrki olemaan objektiivista ja tasapuolista. Poliittiset pilakuvat tuntuvat olevan täällä aina joko liberaaleja tai konservatiivisia, joten lehden oman liberaalin pilakuvan alla oli ”as part of our commitment to provide balance” konservatiivinen pilakuva. Lehden pääkirjoituksessa moneen otteeseen toisteltiin, että koska uutislinja on tasapuolinen, lehti ei enää avoimesti pääkirjotuksissaan kannata henkilövaaleissa ketään tiettyä ehdokasta, mutta esimerkiksi kuun lopussa pidettävään kansanäänestykseen liikenneuudistuksesta kyllä tullaan julkaisemaan selkeä kanta…

Sunnuntain lehdessä oli seuraavat osiot:
A – Etusivun jutut, Kotimaa, Mielipiteet
B – Kaupunki
C – Urheilu
D – Talous
E – Kulttuuri ja ”Living”, joka tuntui sisältävän lähes kaikki Hesarin D-osan aiheet ruoasta matkustamiseen ja kuluttajatietouteen höystettynä horoskoopeilla ja neljällä eri ”Kysy Kirstiltä”-palstalla, joista yksikään ei keskittynyt faktatietouteen vaan esim. ihmissuhteisiin tai käytöstapoihin
…ja näiden välissä sentin paksuinen pinkka mainoksia, sisältäen ne paljon puhutut kupongit!

Huomaatko, mitä puuttuu? Kyllä, aivan oikein. Ulkomaa puuttuu, mikä ei toisaalta hirveästi yllättänyt. Koko lehdessä ei ollut mitään uutisointia USA:n ulkopuolisesta maailmasta lukuunottamatta Travel-aukeaman yhdessä nurkassa olevaa lyhyen kappaleen mainintaa Pariisin Louvren ravintolavalikoimasta; jutun pointti oli hyvät museokahvilat, joten kai Louvre oli pakko mahduttaa Washingon DCn, San Franciscon ja Alabaman Birminghamin museoiden kylkeen. Sen sijaan mielipideosastolla tämä yllätti:

Opinions on Climate Change in AJC

Lehdessä, jossa tasa-arvoinen uutisointi paikallisasioissa tarkoittaa, että republikaanien vastapainoksi kuunnellaan Tea Partya, on useampia huolestuneita mielipiteitä ilmastonmuutoksesta? Vau. Toivottavasti samanlaista on lisää, sillä huomisesta lähtien AJC:n pitäisi tulla meille joka aamu.

Maanantai-illan pikaruokaa

Ah, hampurilainen, tuo klassisista klassisin pikaruoka. Sitä mekin söimme viime maanantaina kotona, kun ei muuta jaksanut tehdä.

Hamburger

Ilahduttavasti kaupoista löytyi kattavasti hyviä hampurilaisaineksia. Lähikaupasta hain täysjyvähampurilaissämpylän ja sen sisälle salsa verdeä, luomuketsuppia ja pihvitomaatin. Tukusta taas löytyi luomusalaattisekoitus, cheddar-juustoa, luomujauhelihaa pihveiksi ja avokadoja.

Hamburger Ingredients

Näistä on hyvä hampurilainen tehty

Lounashetki korkeuksissa

Westin Hotel

Tuonne ylös syömään…

Southern Grilled Portobello

Southern Grilled Portobello, lisänä mustapapuja, risottoa ja kalifornialaista kuohuviiniä

Lunch Special

Iiron annos oli rehti paahtopaistileipä ravintolan valmistamilla perunalastuilla

Niina ja Pasi olivat lähdössä takaisin Suomeen lauantai-iltana, joten sen kunniaksi päätimme lähteä porukalla Henrin ja Monan kanssa lounaalle keskustaan. Paikaksi valikoitui näköalaravintola Sun Dial Westin-hotellin 72. kerroksessa, jossa pöydät pyörivät näsinneulamaisesti ympäri salia.

In the Elevator

Näköalat alkoivat heti hississä ja jatkuivat ravintolan kiertävällä näköalatasanteella

Atlanta Tourist District

Vasemmalla Olympic Park, oikeassa reunassa akvaario ja Coke Center

Downtown Connector

Kun interstatet 75 & 85 yhdistyvät Atlantan kohdalla, lopputuloksena on Downtown Connector -moottoritie keskustan läpi

Sun Dialista saa myös sunnuntaibrunssia, ja koska ruoka oli hyvää, palvelu ja näköalat erinomaisia, eikä paikka kuitenkaan oltu hinnoilla pilattu, päätimme, että palaamme vielä.

Jälkeenpäin teimme pienen kävelylenkin Downtownissa ja eksyimme erään paikallisen yrityksen aulaan.

CNN

Kyltti tuon paikallisen yrityksen aulassa, poseeraamassa Niina ja minä

CNN Lobby

Yrityksen aulasta oli tehty avointa tilaa, jossa oli kahviloita, ravintoloita ja kauppoja. Nyt tiedän, mihin Helsingin Sanomatalo pyrkii.

OIympic Park Fountain

Kuuma päivä oli tuonut Downtownin lapset leikkimään Olympiapuiston suihkulähteeseen

Roadtrip Saksan Alpeille

Kävimme torstaina tyttöjen kanssa Saksan Alpeilla.
House in Helen, Georgia

Saksan Alpeilla talot oli rakennettu tähän tyyliin

Buggy in Helen, Georgia

Paikalliset kulkivat ympäriinsä hevoskärryillä

Little side street in Helen, GA

Pikkukaupat myivät saksalaista käsityötä

Mitä, eikö kuulosta uskottavalta? Olimme siis Helenin kylässä, Alpeilla, tai mikälie Appalakeilla, mutta Alppikylänä paikalliset yrittivät paikkaa myydä, tiet olivat strausseja ja kauppojen ovissa luki Willkommen. Kuihtuvan vuoristokylän kunnanisät olivat 60-luvulla päättäneet luoda kylästään kulttuurikohteen ja vaihtaneet rakennuskannan ”baijerilaistyyliseksi”. Jenkkituristit nauttivat täällä Oikeasta Oktoberfestistä ja saksalaisesta tunnelmasta, me nautimme ylivedetystä kliseestä.

Mona, Niina ja lapset Chattahoocheejoen sillalla

Kylän läpi menevä joki, Chattahoochee, kulkee myös Atlantan ohi ja on siellä kohden jo suurehko joki, mutta tässä kohdin joen keskisyvyys näytti olevan polven korkuinen. Niinpä yksi suosituimmista kesäpäivänviettotavoista onkin laskea alas jokea renkaalla.

Tubing down the Chattahoochee

…ja laskijoita joessa riitti.

Tänne pitää palata, joko laskemaan jokea kesällä tai sinne Oktoberfestille sitten lokakuussa. Kuulema jälkimmäisen aikoihin Appalakkeja peittää komea ruska.

Heinäkuun neljäs

4th July is coming

Henrin ja Monan naapurustossa kaikilla on asuinalueen puolesta jaetut liput postilaatikoiden vieressä

Heinäkuun neljäs toi kauan kaivatun sateen pitkän ja paahtavan kuuman hellejakson jälkeen, mikä tarkoitti, että juhlimme jo toista kertaa juhlapyhää grillaten sateessa. Vietimme päivää suomalaisessa seurassa, jota yhdisti kansallisuuden lisäksi pariskuntien miesten työpaikka. Illan isäntinä toimivat juuri Suomesta lomalta palanneet Henri ja Mona, ja paikalla oli meidän lisäksi myös pariskunnan lapset sekä jo aiemmin blogissa esitellyt Niina ja Pasi.

4th July BBQ

Henri grillaa.

Henri, Iiro, Niina ja lapset valmiina illalliselle. Pasi ja Mona taisivat tässä vaiheessa vielä säätää keittiössä.

Illallisen jälkeen suuntasimme naapuruston itsenäisyyspäiväjuhliin, jossa oli määrä olla illan lopuksi ilotulituksia. Toisin kuin ilmeisesti 90% naapuristosta, taitoimme vajaan kilometrin matkan jalan raahaten perässämme lapsia yhdessä kärryssä ja juomia jäineen toisessa. Mona veti lapsia menomatkan lievää alamäkeä ja sai näin ovelasti siirrettyä vastuun lasten takaisinvedosta Henrille.

Lapset valmiina itsenäisyyspäiväjuhliin

Itsenäisyyspäiväjuhliin oli eksynyt muutama muukin

Itse juhlat olivat varsinaiset kyläkarnevaalit. Alueen ”keskuspuistoon” oli aidattu alue, jonne pääsystä muut kuin asukkaat joutuivat maksamaan $5 sisäänpääsymaksun, ja jossa bändi soitti ja satoja ihmisiä istui vilteillä ja retkituoleilla. Paikalla oli myös kaikenlaista hodariständiä, pari pomppulinnaa lapsille, naapuruston yhdistysten ständejä, joissa yritettiin houkutella uusia jäseniä urheilukerhoihin, sekä tietenkin illan kohokohta, ilotulitukset. Tätä ennen bändi soitti kansallishymnin, jonka mukana jengi epämääräisesti hoilasi – itse en erottanut edes melodiaa – ja ilotulitusten loputtua naapurusto valui takaisin koteihinsa huudellen toisilleen kutsuja jatkoille.

4th July Fireworks

Kokeneemmat kuvaajat tunnistanevat, että ilotulituksia on kuvattu tässä käyttäen leukaa jalustana.

Oma kontribuutioni iltaan oli mansikkamarenkipiirakka, joka hieman kärähti, kun opettelin ensimmäistä kertaa käyttämään uunimme grillivastuksia. Tummunut väri ei onneksi merkittävästi vaikuttanut makuun ja upposi hyvin jätskin siivittämänä. Alkuperäinen ohje on spoon fork baconin blogista, josta suomennettu ja suomalaistettu (sekä lähikaupaistettu, meidän lähikaupasta kun ei löytynyt kanelia…) ohje tässä:

4th July Cake
Mansikkamarenkipiirakka

150 g graham-keksejä
3 rkl sokeria
50 g voita, sulatettuna
500 g mansikoita
2 rkl tomusokeria
1 rkl sitruunamehua
4 kananmunan valkuaista
pari tippaa sitruunamehua
2 dl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria

1. Laita uuni lämpeämään 175 asteeseen.
2. Murskaa graham-keksit ja laita ne tehosekoittimeen. Sekoita, kunnes keksit ovat pientä murua. (Ei niin isoa kuin kuvassa, pohja ei silloin muodostu alkuunkaan tukevaksi…)
3. Sekoita kulhossa keksinmurut, 3 rkl sokeria ja voi. Sekoita niin kauan, kunnes voi on levinnyt muruihin tasaisesti.
4. Voitele piirakkavuoka ja paina keksimurut pohjaksi vuokaan. Paista uunissa 15-20 minuuttia, kunnes pohja on saanut väriä. Anna pohjan jäähtyä.
5. Poista mansikoista kannat ja leikkaa ne pienemmiksi paloiksi. Sekoita joukkoon tomusokeri ja 1 rkl sitruunamehua ja aseta syrjään odottamaan.
6. Valmista marenki: Vatkaa valkuaisia noin minuutti, kunnes niiden rakenne on rikkoutunut. Lisää joukkoon pari tippaa sitruunamehua ja jatka vatkaamista pari minuuttia, kunnes vaahto on kiinteähköä. Ripottele joukkoon sokerit koko ajan vatkaten.
7. Aseta mansikat vuokaan ja marenki niiden päälle. Laita 1-2 minuutiksi uuniin lämpimien grillivastusten alle. Yritä olla polttamatta marenkia. Tarjoa esim. vaniljajäätelön kanssa.

Pitkäksi venähtänyt shoppailupäivä

Matka Pohjois-Georgian Outleteille läpi metsäisten maisemien

North Georgia Premium Outlets sijaitsee kunnon outlettien tapaan keskellä ei mitään ja kaiken kukkuraksi meistä katsottuna väärän interstaten varrella, joten aloitimme lauantaiaamun köröttelemällä Niinan ja Pasin kanssa pikkuteitä pitkin tunnin matkan ostostelun perässä. Tai oikeastaan aloitimme Iiron kanssa aamun istumalla luvatun 45 minuutin sijasta rengasliikkessä 1,5 tuntia ja myöhästymällä sovitusta startista, mutta onpahan nyt autossa renkaat, joilla kehtaa ajaa sateella.

Shopping at the Outlets
Kaupoissa oli onneksi ilmastointi, sillä ulkona oli +41 astetta.

Ajattelin, että shoppailisimme pari tuntia parissa eri kaupassa ja lähtisimme sitten takaisin. Väärin meni: vietimme alueella 9 tuntia, ja tahti oli kova aivan viime hetkiin asti. Iiro onnistui ostamaan viimeiset housunsa 10 minuuttia viimeisen kaupan kiinnimenon jälkeen, ja minulta jäi väliin pari kauppaa (mm. Ed Hardy, joka tuo mieleeni aina kaverini Annan). Tämä tarkoittanee, että jos joku eksyy tänne päin, lähdemme mielellämme viemään shoppailemaan. Kannattaa kuitenkin ajoittaa saapuminen jonkun juhlapyhän yhteyteen, sillä silloin kaupoilla on parhaat alennusmyynnit. Nyt oli 4th of July Sales, joka tarkoitti usein noin -30% jo olemassaolevien alennusten päälle.

Auton takakontti noin kuuden maissa iltapäivällä. Loput ostokset kulkivat kotiin sylissä.

Lopulta mukaan lähti kahdet Kedsin tossut, Calvin Kleiniltä yksi miesten tumma puku ja pari naisten toppia, uusi dollareiden kanssa yhteensopiva lompakko, Timberlandin vaelluskengät, Ralph Laurenin kylpypyyhkeitä, sekalainen lajitelmia Banana Republicin mekkoja ja toppeja, Leviksen shortsit, Ann Taylorin mekko ja toppi, Hilfigerin mekko ja paita, US Polo Assn:n laukku ja boksereita, OshKoshin lastenvaatteita Suomeen lähetettäväksi, Van Helseniltä iso kasa Iiron työvaatearsenaalin täydennystä sekä sokerina pohjalla keittiötarvikeliikkeestä kaksi uunipeltiä, koska sellaisia ei tullut uunin mukana, ja sauvasekoitin. Olisin ostanut vielä Nikeltä juoksukengät, mutta jostain syystä luottokorttini sanoi itsensä siinä vaiheessa väliaikaisesti irti.

Kun lisää tähän vielä perjantaina ostetun ja huomenna saapuvan ruokapöydän, kuusi tuolia ja sähkökäyttöisen nojatuolin, tuleekin fiilis, että josko tässä olisi ostostelu vähäksi aikaa. Paitsi että sunnuntaina saimme vihdoin valittua makuuhuoneen kalusteet, enää pitää kilpailuttaa huonekaluliikkeitä saadakseen hintaa alaspäin.

Paahtavaa kuumuutta Piedmontissa

Kennesawn julkinen liikenne ei ole hääppöistä. Cobb Countyn sisäisiä linjoja kulkee kerran tai kaksi tunnissa pysähtyen harvoilla pysäkeillä ja kulkien lähinnä ostoskeskuksen ja yliopiston väliä. Yhteydet Atlantan keskustaan taas keskittyvät palvelemaan työmatkalaisia ja silloinkin oletus on, että ihmisillä on auto, jolla he saapuvat Park&Driveen.

Jos siis haluat Atlantaan bussilla etkä halua istua kahta tuntia paikallisbusseissa vaihtaen transfer stationilta transfer stationille, toivottavasti olet liikkeellä arkipäivänä klo 06.30-08, sillä muulloin vuoroja ei ole… paitsi yksi, nimittäin bussin 480 ”turistivuoro”, joka lähtee arkipäivisin Kennesawn Busbee Park & Drivesta klo 14.20. Vuorolla ei ole yhtään muuta pysäkkiä koko Countyn alueella, ja tästä se posottaa interstatea pitkin keskustaan noin puolessa tunnissa. Pyysimme siis Niinan kanssa hänen miestään heittämään meidät Park&Driveen (johon minun kotoani on noin 5km matkaa) ja nousimme bussiin peräti kahden muun matkustajan kanssa suuntana epämääräisesti ”keskusta”.

Fox Theater @ Atlanta

Etualalla oleva rakennus ei ole moskeija vaan Fox Theater

Olimme etukäteen päättäneet vierailla Piedmont Parkissa, ja matkaa Civic Centerin bussipysäkiltä sinne oli noin 2km Midtownin kaupunginosan läpi, joten reippaina suomalaisina päätimme kävellä. Ihmettelimme matkalla Atlantan maankäyttö- ja kaavoitusstrategiaa, sillä 30-kerroksisen lasisen pilvenpiirtäjän vieressä saattoi hyvinkin olla autio ruohikkoläntti tai yksikerroksinen ränsistynyt autiotalo. Ilmeisesti maa on tarpeeksi kallista, että pilvenpiirtäjiä kannattaa rakentaa, mutta ei kuitenkaan niin kallista, että hukkakäytölle kannattaisi tehdä jotain.

Kioskikoju, jonka takana ränsitynyttä lauta-aitaa ja kellastunutta ruohoa, sadan metrin päässä pilvenpiirtäjästä

Midtown on erikoinen sekoitus pilvenpiirtäjillä höystettyä korttelikaupunkia ja tiivistä omakotitaloaluetta. Emme ehtineet kävellä paljonkaan sivuun pääkadulta, kun löysimme alueen, joka olisi voinut olla missä vain suomalaisessa taajamassa, lukuunottamatta matalia aitoja, jotka eivät toimineet näköesteinä koristeellisille etupihoille ja verannoille, jotka selkeästi oli tarkoitettu ajanviettoon. Etupihojen perusteella oli hauska arvailla, minkälaisia ihmisiä niissä ehkä asui.

Garden of an Artist

Tässä talossa asuu varmaan joko taiteilija tai tavallista eksentrisempi käsityöihminen

Niina matkalla kohti Piedmont Parkia

Itse puisto toi mieleen vahvasti New Yorkin Central Parkin. Kooltaan se on ehkä puolet pohjoisesta vastineestaan, mutta tunnelma rauhallisessa ja toisaalta aktiviteetteja täynnä olevassa puistossa, jota ympäröi pilvenpiirtäjät, on kutakuinkin sama. Alueelta löytyy mm. maauimala, pari ravintolaa, lenkkipolkuja ja grillejä, joita asukkaat saavat halutessaan käyttää.

Piedmont Park

Puiston keskellä on iso järvi, mutta veneitä ei sentään näkynyt vuokrattavana.

Tässä vaiheessa lähes 40 asteen kuumuus alkoi jo painaa ja vetäydyimme Park Tavernin terassille levähtämään tuulettimen ääreen. Tavernista sai mukiinmenevää sushia, herkullisen näköistä kanaleipää ja paikan itse panemia oluita, joista ainakin American Pale Ale oli siinä paahteessa loistavaa.

Hetken istuskelun jälkeen pitikin jo lähteä takaisin päin, sillä viimeinen bussi Kennesawhan lähti keskustata klo 18.45. Paluumatkalla bussipysäkille testasimme metron, joka oli siisti, toimiva, kulki usein, helppokäyttöinen, teki vaikutuksen matkakorttilipunmyynnillään… ja jonka ainoat valkoiset käyttäjät taisimme olla.

Bussia odottamassa. Lierihattu tässä Saharan leveyspiirin auringonpaisteessa tuntuu olevan ainoa järkevä päähine.

Söpöjä ja vähemmän söpöjä elukoita

Tänään klo 11 maissa aamulla kävi pikkuhiljaa ilmi, että byrokratian jumalat vihaavat minua, ja ettei ajokortin hankkimisesta tule vielä vähään aikaan yhtään mitään. Silloin on hyvä hetki todeta ”fuck this shit”, viestittää juhannusjuhlista tutulle Niinalle että nyt liikkeelle sieltä uima-altaan äärestä ja hetken arpomisen jälkeen keksiä action plan iltapäivälle: eläintarhaan!

Flamingos

Flamingoja eläintarhan portin vieressä

Oli paahtavan kuuma keskipäivä tässä Saharan leveyspiirillä sijaitsevassa osavaltiossa, kun viiletimme avoautolla Interstatea kohti Atlantan keskustaa. Vaikka ajatus moottoritietä pitkin huristelusta suoraan suurkaupungin keskustaan tuntui ohikiitävän hetken ajan absurdilta, löysimme perille helposti ja löysimme jopa parkkipaikan – tosin kun olimme pysäköineet, vartija tuli ystävällisesti vinkkaamaan, että lähempää Atlanta Zoon sisäänkäyntiä saattaisi löytyä vielä pari parkkipaikkaa, emmekä kehdanneet todeta, ettei kävely meitä haittaa, joten jouduimme siirtämään autoa.

African Elephant

Afrikanelefantti ihan mudassa

Eläintarha oli Korkeasaarta pienempi mutta keskittänyt paukkunsa isoihin ja näyttäviin nisäkkäisiin kaikenlaisten lapinvisertäväpöllöjen ja australiansinihäntäsammakoiden sijaan. Aitaukset olivat isoja, ja monessa niistä oli useampaa eläinlajia. Gorilloja oli peräti neljä aitauksellista ja orankeja kaksi, mutta näimme lopulta vain yhden gorillalauman ja orangeista yhden orangin selän kaukaa. Aitauksissa riitti siis myös piilopaikkoja.

sarvikuono

Sarvikuono, juuri tallustamassa kohti varjoa

kirahvit

Kaulailevat kirahvit

Kissaeläimet ottivat tosi lungisti, ja sekä tiikerit että leijonat näyttivät lähinnä kuolleilta makoillessaan varjossa. Itsekin otin tästä vaarin ja nappasin kioskista jäätelön, joka yllättäen olikin kolme milliä halkaisijaltaan olevia kuppiin kauhottavia jäätelöpalloja, valmistajana Dippin’ Dots. Omituista, mutta hyvää, etenkin kun osa palloista oli jäätelön sijaan taikinasta.

Pikkupanda!

Pikkupanda ilmastoidun koppinsa päällä!

Panda

Vähän isompi panda, josta vieressäni seisova nainen kommentoi: ”So boring to watch as it only eats and sleeps.”

Takaisin saavuimme parahiksi neljäksi, jotta sain vietyä auton huoltoon (tsädäm, taas satanen savuna ilmaan). Tämän jälkeen se ei poistu tallistamme kuin aikaisintaan perjantaina. Toivottavasti poistuu silloin. Tämä on ensimmäinen auto, johon minulla on minkäänlaista omistussuhdetta, ja täytyy kyllä ihmetellä, että miten te autonomistajat kestätte tätä säätöä? Ilmeisesti jopa republikaanit täällä ovat kyllästyneet autoilun (ja ruuhkien) huonoihin puoliin, sillä republikaaninen kauppakamari täällä yrittää saada ihmiset äänestämään seuraavassa kansanäänestykessä sen puolesta, että seuraavat 10 vuotta arvonlisäveroa korotetaan prosenttiyksiköllä, ja tuo ylimääräinen prosenttiyksikkö korvamerkitään alueen julkisen liikenteen parantamiseen.

Tämän postauksen otsikko muuten oli: ”Söpöjä ja vähemmän söpöjä elukoita”. Kaikki eläintarhan elukat olivat harvinaisen söpöjä. Se vähemmän söpö kipitti juuri äsken tuossa jalkani vieressä. Myrkytys piti näköjään torakat loitolla peräti kaksi viikkoa.

Torakka oli peukalon mittainen, tuntosarvet vielä toisen peukalon. Oli, ennen kuin kohtasi loppunsa lenkkarini kannan alle.

Georgian osavaltion ajokortti

Meillä on ollut pientä sählinkiä auton kanssa, josta voin kertoa myöhemmin sitten, kun pahin sähläys on ohi. Nyt ollaan kuitenkin siinä pisteessä, että minun tulisi hankkia paikallinen ajokortti huomenna. Sitä varten tarvitsee suorittaa kirjallinen koe, näkökoe ja inssikoe, jotka voi suorittaa kävelemällä sisään ajokorttiviranomaisen Service Centeriin – ajanvarausta ei tarvita. Siksi olen tänään illalla lueskellut läpi driver’s manualia, joka sisältää liikennesääntöjen lisäksi kaikenlaisia ohjeita ja vinkkejä (esim. auto voi mennä vesiliirtoon jo 35mph-nopeudessa), joita niitäkin saatetaan kysyä kirjallisessa kokeessa (esim. ”Millä nopeudella alimmillaan auto voi joutua vesiliirtoon?”). Seuraavassa kaikki olennaiset eroavaisuudet Suomen ja Georgian lainsäädännön välillä kaikille, jotka joskus aikovat hankkia ajokortin täältä – kuten loppuviikosta Iirolle. Ole hyvä, kulta!

Risteyskäyttäytyminen

At a four-way intersection where all drivers are faced with stop signs, all drivers must yield to pedestrians; otherwise the vehicles should proceed through the intersection in a “first to arrive, first to proceed order.”

Risteykset, jotka Suomessa usein olisivat tasa-arvoisia risteyksiä, ovat täällä varustettu neljän suunnan stop-merkeillä, eli kaikista suunnista ajavat tulevat stop-merkin takaa. Kaliforniassa asuva Ronja mainitsi viimeisimmässä postauksessaan amerikkalaisten tavan ohittaa nämä risteykset hidastamalla kävelyvauhtiin ja liukumalla stop-merkin ohi täysin pysähtymättä ja kertoi tavalla olevan nimikin: california rolling stop. Todistetusti tapa elää muuallakin päin Yhdysvaltoja, sillä äitini kertoi sisäistäneensä tavan viime vuosituhannen puolella joko Massachusettsissa tai Floridassa asuessamme ennen inssiajoaan… ja onnistui tapaa seuraamalla reputtamaan oman paikallisen ajokorttinsa inssiajon. Inssissä stop-merkki on stop-merkki.

If you are about to enter or cross a highway from an alley, private road or highway you must stop and yield the right-of-way to all other pedestrians and vehicles already traveling on the roadway or sidewalk you are entering or crossing.

Toisin kuin Suomessa, oikealta tulevaa ei aina väistetä, vaan stop-merkkien ja kärkikolmioiden puuttuessa väistetään suuremmalla tiellä kulkevaa.

Unless a sign posted at that intersection prohibits doing so, it is permissible to make a “right turn on red” at an intersection controlled by a traffic control light. You may proceed only after making a complete stop, yielding to all traffic and pedestrians, and making the determination that you can safely complete the turn. 

Kuten moni tietää, oikealle kääntyminen on täällä sallittua punaisen valon palaessakin – ja ”No Right Turn on Red” -kylttejä näkyy hyvin harvoin. Punaisiin valoihin tulee kuitenkin pysähtyä kuten stop-merkkiinkin, eli iso osa kuskeista liukuu tällöinkin risteyksen ohi. Oletettavasti tästäkin tulisi inssissä hylsy.

Georgia And Spring From GT Sundeck

Tyypillinen paikallinen risteys

Huomattavaa risteyksessä on myös, että sen kaikilla sivuilla on periaatteessa suojatie jalankulkijoille, jos vain jalkakäytäviä on olemassa, vaikkei suojateitä olisi erikseen merkattu. Tällaisilla merkitsemättömillä suojateillä autoilijoiden tulee periaatteessa väistää jalankulkijoita. Käytännössä jalkankulkijoita ei ole, ellen juuri minä satu tuolloin olemaan matkalla kauppaan, sillä meidän taloyhtiömme edessä on tällainen merkitsemätön risteys nelikaistaisen tien yli. Ei äiti, en jää auton alle.

Nuolivalot eivät muuten tarkoita, etteikö jalankulkijoille voisi palaa samaan aikaan vihreä valo. Yhdessä meidän läheisessä risteyksessämme jalankulkijoille ei edes ole liikennevaloristeyksessä omia valoja, ja tällöinkin kääntyvät autot ovat väistämisvelvollisia jalankulkijoita kohtaan.

Risteyksessä tulee käyttää joko vilkkua tai käsisignaaleita siinä tapauksessa, jos vilkkua ei ole. Eli jos autostasi hajoaa vilkku, ei muuta kuin ikkuna auki ja huitomaan!

Fire trucks at the library

Erikoisajoneuvot

If police, fire, or ambulance service vehicles are using their emergency lights (blue or red) and sirens, safely maneuver your vehicle out of their way. You should slow your vehicle and move over to the shoulder of the road, or if that is not possible, as far to the right of the roadway or lane as you can, and stop.

Sen lisäksi, että hälytysajossa olevia ajoneuvoja tulee varoa, ne nähdessään tulee yrittää pysähtyä.

The Georgia Move-Over Law requires drivers to move over one lane when possible if an emergency vehicle with flashing lights is parked on the shoulder of the highway. If traffic is too heavy to move over safely, the law requires drivers to slow down below the posted speed limit AND to be prepared to stop.

Hälytysajoneuvoa, joka on pysäköity tien viereen, ei pitäisi ohittaa reunimmaisinta kaistaa pitkin. Isolla osalla teistä täällä on vähintään kaksi kaistaa suuntaansa, joten tämä ei ole ongelma.

Kaistat ja niillä käyttäytyminen

You may also pass on the right when traveling on a multi-lane highway carrying two or more lanes of traffic in the same direction.

Iiro jaksaa aina Suomessa huomauttaa, jos joku ohittaa esim. moottoritiellä oikealta puolelta, että se on piittaamatonta ja vaarallista. Täällä se on sallittua ellei jopa suotavaa.

Jos tien keskiviiva on keltainen yhtenäinen viiva, tämä tarkoittaa ohittamiskieltoa. Viivan yli on kuitenkin täysin laillista kääntyä.

20th Avenue NW - Before

Kääntymiskaista käytännössä

…mistä päästäänkin melko hasardiin liikenneratkaisuun täällä, nimittäin kääntymiskaistoihin, turn lanes. Tämä on tien keskellä oleva ylimääräinen kaista, jota ei saa käyttää ohittamiseen, mutta jos aikoo kääntyä vasemmalle, tulee ryhmittyä tälle kaistalle. Kummastakin suunnasta. Ja jos risteyksiä ja kaikenmaailman pihateitä on tiheään, nokkakolarin riski on aika ilmeinen.

It is against the law to flash turn signals as a courtesy or “do pass” signal to other drivers in the rear.

Itse liikenteessä pari päivää ajaneena toivoisin, että vilkkuja käytettäisiin enemmän ja aktiivisemmin.

Maximum traveling speeds are determined based on the following general rules in
Georgia unless otherwise posted:
30 miles per hour in any urban or residential district
35 miles per hour on an unpaved county road
70 miles per hour on a rural interstate
65 miles per hour on an urban interstate or on a multi-lane divided highway
55 miles per hour in all other areas

Mistä nämä tietyypit erottaa? Milloin ollaan urban districtillä ja milloin ”in all other areas”? Jaa-a. Meidän lähiympäristössämme yleisimmät nopeusrajoitukset ovat 35-45 mph, ja nopeusrajoituskylttejä ei todellakaan ole liian usein.

IMG_5098

Pyöräilijät liikenteessä

The law requires a driver to allow at least three feet between the driver and bicyclist when passing, if feasible. If it is not safe to leave three feet of space, the driver should wait until it is safe to pass the bicyclist.

Eli vähintään metri pitää olla väliä pyöräilijään, jos sellaisen haluaa ohittaa tiellä. En ole nähnyt täällä vielä yhtään pyöräilijää, ja vähän epäilyttää, seuraisivatko autoilijat käytännössä tätä sääntöä.

Night time bicyclists will not always have lights, and some may not even have reflectors. If you meet an oncoming bicyclist, please dim your lights to avoid blinding the bicyclist.

Pyöräilijöiden ei siis ole pakko käyttää ajovaloja tai edes heijastimia, mikä kuulostaa kaikin puolin hasardilta. Sen sijaan autoilijan tulee kääntää pitkät valot pois päältä, mikä tavallaan kuulostaa ihan huomaavaiselta pyöräilijää kohden, paitsi että tämän jälkeen autoilija näkee pyöräilijän vielä huonommin.

Alkoholi, kännykät ja muut liikenteen kanssa yhteensopimattomat asiat

  • A person 21 or more years of age is considered “Under the Influence of Alcohol” when 0.08 gm or more by alcohol weight is present in the blood.
  • A person under 21 years of age is irrefutably considered “Under the Influence of Alcohol” when 0.02 gm or more by alcohol weight is present in the blood.

Liikennejuopumuksen raja on verrattain korkea 0,8 promillea (kyllähän ihmisten nyt pitää päästä ajamaan kotiin baarista!), mutta alle 21-vuotiailla raja on 0,2 promillea – täällähän saa ensin ajokortin ja sitten vasta olutta. Alle 21-vuotiailla alkoholinkäyttö on muutenkin kytketty ajokorttiin, sillä jos alle 21-vuotiaas jää kiinni alkoholin ostosta tai sen yrityksestä, hän menettää ajokorttinsa puoleksi vuodeksi.

  • Any driver under age 18 who holds a Class D license or a learner’s permit is prohibited from using any wireless device while driving. This includes cell phones, computers, and all texting devices. Exceptions are provided for emergencies and for drivers who are full parked. The fine for a conviction is $150, or $300 if involved in an accident while using a wireless device.
  • Any driver age 18 or over is prohibited from reading, writing, or sending a text message while driving. This ban applies to any texting device including cell phones, and applies to text messages, instant messages, email and Internet data. Exceptions are provided for emergency personnel, drivers responding to emergencies, and drivers who are fully parked. The fine for a conviction is $150.

Myös kännykän käytön on koettu olevan vaarallisempaa alaikäisillä kuin täysi-ikäisillä. Täysi-ikäisiltä on kielletty vain tekstiviestien lähettely ja kännykän näprääminen, alaikäisiltä on kielletty myös kännykkään puhuminen. Hands-freestä ei ole mainintaa.

Turvavöiden käyttö ei muuten ole pakollista, jos olet täysi-ikäinen ja istut takapenkillä. Ympäristöstäkin huolehditaan tienkäyttösäännöissä.

It is unlawful to dump, deposit, throw or leave litter on any public or private property in the State of Georgia, or any waters in the State of Georgia.

  • “Litter” means all sand, gravel, slag, brick bats, rubbish, waste material, tin cans, refuse, garbage, trash, dead animals or discarded materials of every kind and description.
  • “Public or private property” means the right-of-way of any road or highway, any body of water or watercourse of the shores or beaches thereof, any park, playground, building refuge or conservation or recreation area and residential or farm properties, timberlands or forest.

Alaikäisen alkoholinkäytön lisäksi ajokortti voidaan viedä täysi-ikäiseltäkin monesta eri syystä.

The Department will suspend the driving privileges of an individual in any of the following non-conviction situations:

  • Refusal to take a chemical test for intoxication.
  • Failure to appear in court or respond to a citation.
  • Non-payment of Child Support.
  • Non-payment of the Super Speeder fee.
  • Safety responsibility.
  • Medical revocation.
  • School attendance (under age 18).
  • Parent requested revocation (under age 18).

The Department is required by law to suspend the privileges of an individual for a conviction of any of the following offenses:

  • Homicide by vehicle.
  • Serious injury by vehicle.
  • Driving under the influence of alcohol or drugs.
  • Any felony in the commission of which a motor vehicle is used.
  • Using a motor vehicle in fleeing or attempting to elude an officer.
  • Fraudulent or fictitious use of, or application for, a license/ID card.
  • Hit and run or leaving the scene of an accident.
  • Racing.
  • Operating a motor vehicle with a revoked, canceled, or suspended registration
  • Felony forgery related to an identification document.
  • Driving without insurance.
  • Driving while license is suspended, revoked, or canceled.
  • Any violation of the Georgia Controlled Substance Act.
  • Refusal to weigh commercial motor vehicle
  • Violation of license restriction (at the discretion of the trial court)

Lempparini näistä ovat tuo, että alaikäiseltä voidaan viedä kortti, jos hän ei käy koulussa, ja että täysi-ikäiseltä voidaan viedä kortti, jos hän ei maksa elatusapua.