Rapuescabeche ja parsaa

Atlantin yli muuttaessa pakkasin mukaan pari ruokalehteä, joista en ollut ehtinyt vielä tehdä reseptejä, ideana, että täällä aikaa löytyisi. Eilen päätin kokeilla Mondon Ruoka&Matka-lehdessä kannessa ollutta (1/2011) Murun keittiömestarin Sir Lintsin escabechea jättikatkaravuista. Helpommin sanottu kuin tehty. Jättikatkaravunpyrstöt olivat kaikkein helpoin ostos: niitä löytyi tukusta pakasteena iso kohtuuhintainen pussi. Parsakin on ilmeisesti nyt kaudessa, sillä kaupasta löytyi ihanaa ohutta tuoretta (ja halpaa) parsaa – todella hyvä sattuma, sillä muuten kasvisvalikoima täällä on suppea ja kallis. Hintaan tuntuu vaikuttavan se, että vähät kasvikset ovat usein luomua.…

Lue lisää »



How are you?

Lähtö Helsinki-Vantaalta oli vähän ennen seitsemää maanantaiaamuna. Sain kyydin lentokentälle isältä, ja äitikin oli noussut neljän jälkeen syömään aamiaista kanssani. Matka sujui ilman sen kummempia kohtauksia, mitä nyt check-inin työntekijä oli vähän sitä mieltä, että käsimatkatavarani oli liian suuri täyteen lentokoneeseen. Neuvottelemalla siitäkin selvittiin ilman toisen ruumalaukun lisämaksua, ja sain jopa käsimatkatavarana toimineen minirinkkani hattuhyllylle. Kuten aiemmin kerroin, minulla oli yhdeksän tunnin välilasku Amsterdamissa. Siispä suurin osa käsimatkatavaroista lentokentän laukkusäilytykseen, juna alle ja kohti keskustaa. Näkymä Anne Frankin talon edestä Amsterdamissa satoi kaatamalla. Ensimmäiseksi käppäilin…

Lue lisää »



Vähiin käyvät tunnit

Alle 10h päästä pitäisi olla lentokentällä, ja pakkaan juuri viimeisiä tavaroita. Lähden matkaan vain yhdellä matkalaukulla, koska Iiro vei jo jonkin verran minunkin tavaroitani. Olen viimeisen parin vuoden aikana käynyt vaatekaupassa ostoksilla yhden käden sormin laskettavan määrän, joten ehkä on jo aika ostaa uusia vaatteita. Matkalaukun lisäksi pakkasin toisen laukun syksyä varten, kun vanhempani tulevat käymään. Silloin Atlantin yli siirtyy pari lämpimämpää vaatetta sekä akvarellivärit. Jännittää lähinnä, mitä kaikkea unohtuu. Ei siis, että mitä unohtuu Suomeen, vaan mitä kaikkea tärkeää olen unohtanut tehdä ennen Suomesta lähtöä.…

Lue lisää »



Näitä uskon kaipaavani

Lähtöön on alle viikko. Onneksi nyt on Suomessa lämmintä ja aurinkoista, joten kavereiden kanssa on tullut istuskeltua paljon ulkona ja nautittua kesän alusta. On tullut myös mietittyä, mitä todennäköisesti tulee Suomesta kaipaamaan. Tässä vähän listaa; katsotaan vaikka jouluna, menikö oikeaan. Kesäöitä. Tämä kuva juhannukselta klo 2:45. Merta, saaristoa ja purjehtimista. Käveltäviä katuja. Toimivaa julkista liikennettä. Talvea, erityisesti talvea mökillä. Sitä kun sen pitkän lumipyryn ja loskan jälkeen tulee vihdoin kesä ja voi mennä piknikille. Kavereita. Vanhempien kissoja. Tätä veijaria olen rapsutellut nyt päivittäin vanhempien nurkissa…

Lue lisää »



Suihkuverhoshoppailua

”Me tarvitaan suihkuverho. Kylppärin lattia lainehtii.” — Iiro Otetaanko vähän väriä? Tai eurooppalaista tunnelmaa? Vaiko kotimaista? Vai sittenkin yksinkertaisempaa tai graafisempaa? ”Toi Keep Calm and Carry On on ehkä hauskin.” Okei, tilataan se. Postitus kestää viikon. ”Ajattelin käydä Ikeassa tänään ja harkitsen jos ostaisin sieltä jonkun, sais heti.”

Lue lisää »



Tervetuloa kehitysmaahan

…nimittäin tietoyhteiskunnan kehitysmaahan, jossa minkään sortin tietoliikenneyhteydet eivät kuulu kategoriaan ”halpaa kuin saippua”, vaan lähes kaikista hinnoista meinaa saada slaagin. Nettiyhteyttä asuntoomme katsellessani kaksi asiaa pisti silmään: korkeat hinnat ja bundlaus TV:n kanssa. Hitain 20MB:n nettiyhteys maksaa $45 kuussa! TV:n puolella taas mainostettiin $27:llä peruskaapelia sloganilla ”All your local programming”. Kävi ilmi, että TV:stä ei maksutta näy yhtikäs mitään, vaan jopa perus-CNN:stä pitää maksaa kaapelimaksu. Pitää vielä miettiä, mihin tässä päädytään. Jos rahaa haluaa säästää, niin toki EarthLinkiltä löytyisi ”Premium Dial-up” vain $20/kk nopeudella 56Kb/s.…

Lue lisää »



Maalle vai kaupunkiin, kylille vai kuuseen?

Georgiassa uhanalainen liikkumismuoto Uuden asunnon etsiminen on aina jotenkin jännittävää ja tavallaan perustavanlaatuista arvokeskustelua: minkälaisessa ympäristössä haluan asua? Haluanko keskustaan, lähiöön vai jonnekin todella kauas? Haluanko lähipalvelut ja julkisen liikenteen vai rauhaa ja autoyhteyksiä? Haluanko päästä paikkoihin kävellen? Koska Iiron työpaikka ei sijaitse Georgian pääkapunki Atlantassa vaan siitä 40 kilometriä luoteeseen Kennesawn pikkukaupungissa, oli jo selvää, miltä puolen kaupunkia asunnon olisi löydyttävä – ruuhkassa kaupungin läpi ajaminen kun ei houkuta. Enää piti päättää, kuinka kaukana keskustasta haluamme asua… Atlantan Midtownin pilvenpiirtäjiä ja autoteitä …siis mistä…

Lue lisää »



Lennot varattu!

On aina vähän adrenaliinia kohottavaa ostella monen sadan euron ostoksia netissä. Toisin sanoen vatvominen on nyt loppu ja lennot varattu. Pitkällisen tutkinnan jälkeen kävi ilmi, että Helsinki-Atlanta-välille haluaminani päivinä kaikkein halvimmalla lennot sai varatessa suoraan KLM:n omien sivujen kautta. Erilaisissa hakukoneissa ei näkynyt halvimpia vaihtoehtoja, ja siinä missä suoraan lentoyhtiöltä ostettuna lennot sai 700 eurolla, hakukoneiden vaihtoehdot lähtivät 800 eurosta ylöspäin. Atlantaan pääsee monen muunkin yhtiön kautta (esim. British Airways, Lufthansa), mutta niillä ei ollut halpoja lähtöjä nyt tarjolla. Lentolippua varatessa sai jo valita menolennon…

Lue lisää »



Olutta ja elukoita

Paikallisia asuntosivuja surffatessa silmiin osui mainos: ”Brew at the Zoo”! Atlantan eläintarhassa järjestään oluen- ja viininmaistajaisia! Voiko olla parempaa konseptia aurinkoiselle iltapäivälle kuin hyviä oluita ja viinejä yhdistettynä söpöihin elukoihin! Miksen ole jo tuolla… Tapahtumasivun esittelytekstissä lukee: ”Do you enjoy sampling beer and wine, but don’t so much enjoy doing it on a crowded concrete parking lot, follow your nature – surrounded by our nature!” Enpä ole kovinkaan montaa kertaa maistellut viinejä parkkipaikallakaan, mutta tästä voinee päätellä, että Georgiassa tämä on yleisempää…?

Lue lisää »



”Have a nice stay in Georgia!”

Suomalaiset eivät tarvitse viisumia Yhdysvaltoihin alle kolmen kuukauden pituisille matkoille Visa Waiver Programin ansiosta, mutta sitä pidemmille ajanjaksoille tämä paperi tulee hakea. Niinpä mekin päädyimme täyttämään lomakkeita ja keräämään lippulappuja, joiden kanssa marssimme konsulaattiin Kaisaniemeen. Konsulaatti on piilotettu tavalliseen asuintaloon, eikä oven ulkopuolella käy ilmi, mistä maasta on kyse. Rappukäytävässä Niemisten ja Söderströmien tavallisten ulko-ovien vieressä on harmaa panssariovi turvakameroineen, ja ovessa lukee ”Konsulaatti – Consulate”. Sisälle päästäkseen täytyy ensin luovuttaa passinsa, jonka jälkeen parin minuutin odottelun jälkeen saa kutsun turvatarkastukseen. Mukaan konsulaattiin ei saa…

Lue lisää »