Chili

Jos ravintolan ruokalistassa lukee esim. hamburger with chili, sitä odottaa saavansa hampurilaisen, jonka sisällä on pari punaista chilipippuria. Iiro on jo pariin otteeseen tulisen ruoan ystävänä mennyt tähän with chili-lankaan ja saanut hampurilaisen (tai tacon tai salaatin tai minkälie) papujauhelihapadalla, joka muistuttaa jossain määrin suomalaisversiota chili con carnesta.

Täällä eteläisissä osavaltioissa chili on likipitäen kansallisruoka, jota kuten Suomessa hernaria saa myös tölkissä. Lähikaupassa chilitölkkejä on yhtä laaja rivistö kuin kaikkia muita säilykevihanneksia yhteensä, mutta onneksi kaupasta löytyy myös säilykepapuja, sillä todellinen chilin ystävä valmistaa tietenkin chilinsä itse, hartaudella.

Koska minulla ei ole salaista perheessä satoja vuosia kulkenutta chilireseptiä takataskussani, käytin Real Simple -lehden 09/12-numerosta löytynyttä kesäkurpitsaan ja mustapapuun nojautuvaa reseptiä. Samalla osallistun tällä ruoalla ruokahaasteeseen, jossa teemana on kesäkurpitsa, joka on muuten täällä kaupoissa aina maksimissaan 15cm pitkää eli suorastaan minikokoista Suomen jättikesäkurpitsoihin verrattuna.

Black bean and zucchini chili

Kesäkurpitsa-mustapapu-chili
6-8 annosta, 4-8 tuntia aikaa

600g naudan jauhelihaa
800g tomaattimurskaa (itse käytin makuna ”fire roasted”, mutta tavallinenkin kelpaa)
800g säilykemustapapuja
400g kesäkurpitsaa
2 keskikokoista sipulia
2 kynttä valkosipulia
4 rkl tomaattimurskaa
1 rkl chilijauhetta
1 tl oreganoa
suolaa, mustapippuria
ranskankermaa, avocadoa, korianteria

1. Hienonna sipulit. Leikkaa puolitetut kesäkurpitsat noin sentin viipaleiksi. Huuhtele pavut.
2. Lisää rautapataan jauheliha, tomaattimurska, pavut, kesäkurpitsa, sipulit, tomaattimurska, chilijauhe, oregano, 1,5 tl suolaa ja 0,5 tl mustapippuria.
3. Laita pata liedelle ja lämmitä matalalla lämmöllä 4-8 tuntia, kunnes liha ja vihannekset ovat kypsiä. Padan voi myös laittaa uuniin 150 asteeseen.
4. Nauti ranskankerman, pilkotun avocadon ja silputun korianterin kera.

Black bean and zucchini chili in the making

Tältä padan sisältö näyttää ennen hauduttamista

Meillä puolet chilistä meni seuraavana päivänä uunipaprikoiden täytteeksi. Chili-stuffed peppers, siis.

Don’t mind if I do…

Briteille kello viisi on teetunti. Täällä entisen siirtomaan eteläosissa ”tea” ei edes tarkoita teetä (kyllä, mutta siitä lisää joskus toiste), ja kello viisi on cocktail hour, drinksutunti. Emme ole valitettavasti kovinkaan usein tätä tapaa seuranneet, eikä tapa taida enää olla yhtä yleinen kuin 1900-luvun puolivälissä, mutta kun Kaupunginmuseon kaupasta tarttui mukaan drinkkikirja Southern Cocktails: Dixie drinks, party potions & classic libations, inspiroiduin perjantaina minäkin sekoittelemaan meille kreolityyliset bloody maryt.

Southern Cocktails

Etelävaltioiden kuuluisimpia drinkkejä ovat esim. hurricane, joka keksittiin kieltolain aikaan New Orleansissa ja jota nykyään myydään Ranskalaiskortteleiden kaduilla aamuyöllä isoista saaveista mukaan styroksimukeihin; mint julep, joka oikeaoppisesti tarjoillaan kirjan kannessa näkyvistä jäähdytetyistä metallilaseista ja joka on erityisen suosittu Kentucky Derby -ravikilpailun katsojien keskuudessa; ja milk punch, sokerinen maitopohjainen bourbon-drinkki, jota perinteiseti tarjoillaan boolina hopeaisesta maljasta. Kahteen jälkimmäiseen käytetään bourbonia, joka on nimetty Kentuckyn Bourbonin maakunnan mukaan, jonne vuonna 1791 skottilaiset ja irlantilaiset viskinvalmistajat mielenosoituksellisesti siirtyivät pakoon veronkerääjiä uuden viskiveron jälkimainingeissa. Kentuckyn maaperä ei suosi viskin perinteistä ainesosaa, ohraa, joten juomaa siirryttiin valmistamaan helpommin kasvatettavasta raaka-aineesta: maissista.

When one reporter asked if he had any hobbies, [Shelby Foote] replied: ”Absolutely not.” Then he added, ”I drink from time to time.”

Mississippiläinen Lewis Lord, US News & World report, 2005

Creole Bloody Mary

Bloody Mary kreolitapaan
4 runsasta lasillista

7,5 dl tomaattimehua
2,5 dl vodkaa
1 dl sitruunamehua
2 rkl piparjuuritahnaa
1 rkl worchester-kastiketta
2 tl hot saucea (esim. Tabasco)
1 tl kreolimaustesekoitusta (sisältää esim. paprikajauhetta, cayennepippuria, valkosipulia, oreganoa, timjamia)
0,5 tl jauhettua mustapippuria
0,25 tl cayennepippuria
4 tuoretta vihreää papua

1. Kaada kaikki ainesosat papuja lukuunottamatta suurehkoon kannuun tai karahviin. Sekoita.
2. Täytä lasi jäillä ja kaada juomaa päälle. Ripottele päälle kreolimaustesekoitusta ja lisää lasiin yksi vihreä papu.

Kohta meillä on lähtö Super Bowl -grillijuhliin. Saa nähdä, millainen tunnelma juhlissa on, koska ”meidän” tiimimme Atlanta Falcons pääsi neljän parhaan joukkoon mutta hävisi sitten reilun johtoaseman jälkeen San Francisco 49ersille parilla hassulla pisteellä. Minua lähetyksessä kiinnostaa eniten mainokset, sillä Super Bowlin mainospaikoista maksetaan miljoonia ja niitä varten tehdään yleensä omat mainoksensa. Tunnetuin Super Bowl -mainos taitaa olla vuodelta 1984:

Tornado tuli kylään

Tapahtui keskiviikkona, 30.1.2013:

07:45 Heitin Iiron töihin, koska tarvitsin päivällä autoa. Paluumatkalla radiossa aamushown juontajat pulisivat päivän säästä ja mainitsivat, että Pohjois-Georgiaan oli julistettu tornado watch. ”Watch” tarkoittaa täällä, että on olemassa riski sääilmiölle, kun taas ”warning” julistetaan, kun tiedetään sääilmiön jo syntyneen.

09:00 Valtakunnallisella CNN:llä puhuttiin useampi minuutti Atlantan alueen säästä ja mainittiin, että tänään saattaisi olla jopa 50% todennäköisyys, että alueella syntyy tornadoja. Ulkona puut heiluivat navakassa tuulessa. Pyysin Iiroa seuraamaan säätä ja ilmoittamaan minulle, jos iltapäivällä tulisi varoituksia, koska olin lähdössä silloin ranskantunnille.

11:17 Ranskan kertaaminen ei ehkä ollut tehokkaimmillaan, kun seurasin samalla puolella silmällä CNN:ää. Vähän ennen puolta päivää ruutuun iski breaking news: tornadovaroitus oli muutettu watchista warningiksi, ja tornado oli iskemässä parin minuutin sisään Adairsvillen kaupunkiin! Everybody in Adairsville, Georgia, go immediately inside, go into your cellars! säämies toisteli ruudussa – ilman karttaa, koska sellaista ei varmaan oltu ehdittu laatia. Mikä ihmeen Adairsville? Missä sellainen on? After Adairsville, the tornado will pass over I-75… Hei, sehän on tuo meidän vieressä kulkeva tie!! GoogleMapsista selvisi, että Adairsvilleen on meiltä useampi kymmenen kilometriä, mutta kun CNN jatkoi ulkomaanuutisilla, vaihdoin The Weather Channelille, ihan vaan kaiken varalta.

Tältä Adairsvillen tornado näytti läheltä

12:15 Adairsvillen tornado oli liikkumassa hiljalleeen poispäin meistä. Päätin, ettei pieni ripottelu pitäisi minua poissa ranskantunnilta, ja pakkailin tavaroita, kun telkkari alkoi pitää kummallista ääntä ja piippailla. Ruudun alalaitaan ilmestyi selvästi lähetykseen kuulumaton viranomaisvaroitus: thunderstorm warning, ja meidän maakuntamme oli mainittu. Kohautin olkapäitä – ei kai ukkonen niin paha voi olla? – ja jatkoin pakkailua, kun säämies selitti, että ukkosmyrsky voisi synnyttää lisää tornadoja, ja jos näin tapahtuisi, niin tornadon reitti kulkisi right about here… ja mies piirsi sääkartalle nuolen meidän naapurustomme ylitse. Jaahas, no toivotaan että niin ei tapahdu.

The Weather Channel Jan 30, 2013

12:43 Autoradion musiikki katkeaa. Prrrtsssshhh TORNADO WARNING prrhtttöööt prthööööt Tornado warning has been issued in the following counties… ja seuraavaksi lueteltiin meidän ja kahden naapurimaakunnan nimet. Paniikki. Ajan motarilla satasta, tornado tulee päälle, mitä teen?? Pari syvää henkäystä, muut autot näyttävät jatkavan matkaa samaan malliin… no ajan varmaan ranskantunnille, mikäs tässä. Loppumatkan kurkin auton peileistä lounaan suuntaan, josko siellä yhtäkkiä näkyisi tuulisuppiloita. Radiossa juontaja selitti, että erityisesti meidän kotikylässämme ihmisten pitäisi varautua.

12:58 Soitin Iirolle ja kysyin, onko hän huomannut, että hänen työpaikkansa suuntaan on tulossa tornado. ”Joo, täällä on kaivettu popcornit esille. Eiköhän tässä selvitä.”

14:15 Kurssillamme, joka on jo aiemmin kutistunut kahteen opiskelijaan, olin ainoa paikallaolija, koska kurssitoverini Becky ei ollut uskaltanut lähteä kotoaan. Ranskanopettaja selitti itsevarmasti, etteivät nämä myrskyt mitään ihmeellisiä ole, ja paljon pahempi on alijäähtynyt sade, joka muuttaa motarit peilijääksi. Ulkona pilvet olivat tummentaneet taivaan, ja päälle napsahtaneiden pihavalojen valokiilassa rankkasade kulki miltei vaakasuoraan. Opettaja käytti tilanteen hyödyksi laajentamalla sanavarastoani: C’est une tornade. Il pleut à verse.

The Weather Channel Jan 30, 2013

15:55 Lähtöni ranskantunnilta venähti ja ajoin kotiin alkavassa iltapäiväruuhkassa. Kahdeksan kaistaa suuntaansa, ja rankkasateen takia edessäolevasta näkyi lähinnä takavalot – jos niitäkään, sillä vaikka Georgiassa laki sanoo, että ajovalot pitää laittaa päälle sateella, moni ajaa silti ilman valoja.

17:00 Hain Iiron töistä ja kertasimme päivän tapahtumia. Päivän toinen tornado oli raporttien mukaan ohittanut sekä kotimme että Iiron työpaikan parin kilometrin päästä, mutta näköalaikkunan luona tilannetta seuranneet työntekijät eivät olleet nähneet muuta kuin tumman taivaan ja rankkasateet. Kotimatkalla ei näkynyt merkkiäkään mistään tuhoista. Mietin, olinko ylireagoinut? Oliko tämä sittenkään mikään ihmeellinen juttu?

Illalla katsoimme telkkarista kuvia pahimmilta tuhoalueilta ja seurasimme, kun osavaltion kuvernööri julisti pahimmin kärsineisiin maakuntiin hätätilan.

Tornado oli lennättänyt auton ilmaan ja paiskannut katolleen. [Kuva: WSB Channel 2 Action News]

Tässä oli motelli. Nyt jäljellä on yhden huoneen seinät. [Kuva: AJC]

Adairsvillen ruokakaupalle kävi vähän huonosti. [Kuva: AJC]

Meksikolaista ja meksikolaista

Iiron työpaikan lähellä on meksikolainen ravintola, jonne Iiron pari työkaveria eivät suostu menemään syömään. Koska perjantaisin syömään mennään isommalla porukalla, meksikolaista halutessa porukka ajaa syömään viiden kilometrin päähän kävelymatkan päässä olevan paikan sijaan (vaikka ei sinnekään tietenkään kävellen mentäisi).

Uteliaisuudesta kävimme sitten syömässä kyseisessä paikassa, kun eräänä perjantaina menimme lounaalle kolmistaan suomalaisen viikonloppuvieraamme kanssa. Ravintola oli siisti, asiakaspalvelu kohteliasta ja ruoka tuli nopeasti. Annokset olivat sekä maukkaita että runsaita ja kaiken lisäksi halvempia kuin sen Iiron työporukan normaalissa meksikolaispaikassa. Miksi siis boikotointi?

Vastausta emme tiedä varmasti, mutta tämän hetkinen hypoteesi on, että kyseiset työkaverit ovat teksasilaisia. Tässä lähemmässä lounaspaikassa kun ruoka on aidontuntuista meksikolaista, siinä kauemmassa paikassa taas selkeämmin tex-mexiä.

Itse tykkään kummastakin tyylistä, mutta viime viikonloppuna tuli kokattua (käsittääkseni) meksikolaisella ohjeella, kun lehdessä oli taas jonkun paikallisen ravintolan keittiön suosikkiresepti avattuna.

Brisket Tacos with Pico de Gallo

Tacoihin tuli brisket-täytteen ja pico de gallon lisäksi kermaviiliä ja guacamolea.

Brisket-tacotäyte

2-3 kg naudan rintaa (eli brisketiä)
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl sipulijauhetta
1 tl suolaa
1 tl jauhettua mustapippuria
2 dl vettä

1. Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.
2. Sekoita mausteet keskenään ja hiero kauttaaltaan lihaan.
3. Laita liha pataan, kaada pataan sekaan vettä, ja anna olla uunissa noin 3 tuntia.
4. Revi liha kahdella haarukalla kappaleiksi. Jos teet lihan etukäteen tai aiot säästää osan lihasta, kaada padan keitinliemi lihan mukaan.

Brisket Taco Filling

Revittyä naudan rintaa, valmiina tacoihin sellaisenaan

Pico de Gallo

4-5 pihvitomaattia tai vastaava määrä pienempiä tomaatteja
1 iso sipuli
2 tuoretta jalapenoa
2 dl sitruunamehua
suolaa maun mukaan

Pilko tomaatti sentin kuutioiksi ja hienonna sipuli ja jalopenot. Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Pico de Gallo

Ja Georgian Absurden Turistikohde -palkinnon voittaja on…

Chattanoogan reissulla kaikki turistioppaat ja tapaamamme paikalliset toistelivat, että jos jonkun nähtävyyden käy katsomassa, niin se on Rock City. It’s a must! Kukaan ei kuitenkaan kertonut meille, mitä niin ihmeellistä tuossa nähtävyydessä on, tai miksi ylipäätään sinne pitäisi mennä. Siksi ensireaktiomme oli hieman, köh, hämmentynyt.

Rock City

Näkymä sisääntuloportin takana

Lipunmyynnissä meille lyötiin käteen kartta polusta, jota tuli seurata. Sisääntuloportin takana laskeuduimme kalliosolaan, joka oli koristeltu jouluvaloilla ja valaistuilla linnuilla, kärpässienillä ja mitä näitä nyt on. Koko kokonaisuuden kruunasi kallioista kaikuvat joululaulut.

Siis mikä tämä paikka on?

Rock City

Puutarhatonttuja. Kymmeniä puutarhatonttuja. Näiden keskellä aitauksessa vaelsi pari peuraa.

Rock City Gnome Valley

Kartan selostusta lukiessamme saimme tietää, että olimme jonkun rikkaan 1920-luvun kotirouvan harrastepuutarhassa. Rouva Frieda Carterin mies oli rakennuttanut Lookout Mountainin huipulle Georgian puolelle raja luksusomakotitaloasuinalueen, ja rouva Carter päätti perustaa naapurustoa kaunistamaan kivipuutarhan. Alueella oli sikin sokin suuria kivenjärkäleitä, jotka muodostivat solia, joiden keskellä rouva Carter käveli lankakerän kanssa muodostaen langalla tulevan puutarhapolun.

Rock City

Kivenlohkareita oli nimetty niiden muistuttamien asioiden mukaan. Tässä sienikivi.

Rock City Christmas Lights

Lisää jouluvaloja, ja taustalla soi jatkuvasti RAI RAI RAI joululaulujaaah!

Rouva Carter aloitti urakan teettämällä sikinsokin ympäriinsä risteilevän polun, johon kuului niin tunneleita kuin kivi- ja riippusiltojakin. Sen jälkeen Carter istutti puutarhaan erilaisia kivikossa viihtyviä kasveja ja lisäsi joukkoon koristeita, kuten puutarhatonttuja ja kärpässieniä. Ja lisää puutarhatonttuja, ja pari kärpässientä. Ja keinotekoisen lumiukon. Ja vielä pari puutarhatonttua.

Rock City

Kivisilta. Amerikkalaisten turvallisuushakuisuuden huomioiden yllättävää oli, että kaiteita ei oltu jälkikäteen korotettu.

Rock City

Riippusillasta oli oikeasti aika pitkä pudotus. Pari vuotta sitten tämä oli hajonnut niin, että joku oli ollut samanaikaisesti sillalla, mutta nyt se on korjattu ja it’s alright.

Rock City Snowman Rock

Lumiukkokivi.

Rouva Carterin mies herra Garnet Carter oli tällä välin keskittynyt kiinteistöbisneksiinsä sekä kehittänyt uutta golfin muotoa, sellaista missä on pieniä ratoja missä palloa voi puttailla. Herra Carter patentoi tämän ”minigolf”-urheilumuodon, avasi ison liudan ratoja ympäriinsä ja pari vuotta myöhemmin myi patentin (koska ei uskonut sen tulevaisuuteen?) ja sen sijaan alkoi kehittämään rouva Carterin puutarhaa tajutessaan, että se oli sen verran siisti paikka, että ihmiset saattaisivat haluta maksaa sen näkemisestä. Carterit myös panostivat markkinointiin pestaamalla joukon latomaalareita, jotka kiersivät USA:ta tarjoamassa teiden varsille rakennettujen latojen omistajille diiliä: maalaamme ilmaiseksi latomme, jos saamme maalata siihen mainoksen. Näitä latoja sitten maalattiin melkein tuhat kappaletta yhdeksääntoista eri osavaltioon.

See Beautiful Rock City Today

Lato Pohjois-Tennesseessä. [Kuva: Brent]

see rock city

Latojen saatua kuuluisuutta markkinointia jatkettiin jakamalla ladolta näyttäviä linnunpönttöjä lähiöiden asukkaille. [Kuva: Lisa B.]

Jonkin aikaa polkua kierrettyään päätyy näköalapaikalle, josta 1800-luvulta lähtien on väitetty näkevän hyvällä säällä seitsemään eri osavaltioon – siksi vuoren nimi on Lookout Mountain. Myöhemmin tutkijat ovat todenneet, että maapallon kaartumisesta johtuen vuorelta näkee oikeasti korkeintaan neljään osavaltioon, mutta ei anneta tämän häiritä.

Lookout Mountain

Ehkä hienoin nähtävyys Rock Cityssä on yli 40 metriä korkea vesiputous jylhissä maisemissa. Vesiputouksen kallionkielekettä kutsutaan nimellä Lover’s Leap, koska legendan mukaan kilpailevista heimoista oleva intiaanityttö ja intiaanipoika rakastuivat, ja heimojen saatua tietää tästä tyttö paiskattiin alas kielekkeeltä. Todellisuusperää lienee yhtä paljon kuin eräällä aika samankuuloisella Veronaan sijoittuvalla rakkaustarinalla.

Rock City Lover's Leap

Lover’s Leapia katsoakseen piti mennä Neon Tunnelin läpi, jossa valoa heijastettiin värillisten lasinpalasten lävitse kaikissa sateenkaaren väreissä.

Tässä kaikessa ei tietenkään ole tarpeeksi nähtävää, joten rouva Carter kaivautti kallioon luolaston, johon hän kehitteli satunäkymiä rakkaan harrastuksensa, eurooppalaisen folkloristiikan perusteella. Luolastossa soi lastenlauluja (useampia, päällekäin) ja reitin varrella olevista aukoista pystyi ihailemaan pimeässä loistavia satunäkymiä, joista osan tunnisti (Hannu ja Kerttu, Punahilkka yms peruskauraa) ja osaa ei. Koko komeuden kruunasi suuressa kammiossa oleva pienoiskaupunki, johon oli koottu kaikki sadut yhteen, ja jossa nuket tanssivat ja junat puksuttivat. Kuvittele Stockmannin jouluikkuna kertaa kymmenen ja lisää taustalle lastenlauluja ja vilkkuvia neonvaloja, niin suunnilleen siltä se näytti.

Rock City

Sisäänkäynti satuluolastoon. Tässä vaiheessa Iirolta alkoi kiinnostus loppua.

Rock City: Fairyland Caverns 18

Ja tältä se näytti sisältä. [Kuva: Arne Heggestad]

Että sellainen nähtävyys. Aika hyvin amerikkalaisessa Roadside Attraction -perinteessä. Jälkeenpäin mietti, että mitä ihmettä oikein tuli nähtyä.

Peuraa mä metsästän

No en metsästä. En ole eläessäni ampunut mitään elävää olentoa kohti. Sen sijaan tykkään syödä riistaa, sillä sen lisäksi, että sen luonnonmukainen ja suht’ kärsimyksetön elämä hivelee sisäistä hippiäni, se maistuu hyvältä. Suomesta hankin riistaa kauppahallista tai isosta lähikaupasta, joten kun syksyllä päätin ruokkia illallisvieraita kamomillalla maustetuilla peuranfileillä, marssin läheiseen isoon kauppaan, jossa on kattava lihatiski.

Sitten marssin Whole Foodsiin.

Sitten harkitsin marssimista johonkin lihatukkuun ja päädyin googlaamaan.

Trail blaze

Asiaan melkein täysin liittymättömiä kuvituskuvia läheisestä Red Top Mountain State Parkista, jossa kävimme syksyllä patikoimassa

Kävi ilmi, että riistan myyminen peurasta karhuun ja villikalkkunasta sorsaan on laitonta Georgiassa ja monessa muussakin osavaltiossa, eikä kalansaalistakaan saa myydä, ellei ole rekisteröity kalastaja. Myös Suomessa kuulema metsästysseurojen riistanmyynti on tehty vaikeaksi, mutta Suomessa syynä on terveysviranomaiset. Georgiassa tällä ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa, sillä riistaa saa kyllä luovuttaa ilmaiseksi muille. Myös riistan vaihtaminen johonkin toiseen hyödykkeeseen on sallittua, mutta tätä varten vaihtokaupan osapuolten pitää olla jomman kumman osapuolen kotona.

Ja tätä jopa oikeasti valvotaan. Viime syksynä Washingtonin osavaltiossa saatiin kahden vuoden intensiivisen peiteoperaation jälkeen kiinni oikea riistakauppajengi. Overall, as many as five dozen people may end up being charged with several hundred criminal counts, according to WDFW deputy chief Mike Cenci. Huumekauppa ei ole mitään tähän verrattuna – tyypit olivat myyneet peuraa, hirveä ja sampea!

Lake Allatoona

Allatoona-järven rannalla sijaitseva Red Top Mountainin luonnonpuisto on saanut nimensä maan punaisesta väristä, joka johtuu sen korkeista rautapitoisuuksista. 1800-luvulla auleella toimi rautakaivos ja kauempana nykyisen padon paikalla oli ruukki.

En ole varma, mikä perimmäinen syy tälle laille on, mutta olen saanut käsityksen, että se johtuisi siitä, ettei kenenkään haluta rahallisesti hyötyvän osavaltion luonnonvaroista. Syynä on myös se, että ajatellaan, että jos metsästyksellä voisi rahastaa, villieläimet metsästettäisiin kohta loppuun. Kaatolupia jaetaan vain luonnonpuistoihin, ja omalla maalla saa metsästää niin paljon kuin sielu sietää. Syksyllä luonnonpuistojen nettisivuilla näkyi metsästysviikonloppu-ilmoituksia, jolloin puisto on suljettu muilta paitsi arvonnassa luvan voittaneilta metsästäjiltä.

Hiking at Red Top

Red Top Mountainilla oli ollut edellisenä viikonloppuna metsäpuolimaratoni

Koska peurasta ei saa hyötyä rahallisesti mutta metsästys on osan porukasta mielestä hauskin harrastus ikinä, Georgiassa toimii useampi hyväntekeväisyysjärjestö, joka ottaa vastaan peuranruhoja ja ruokkii niillä vähävaraisia. Tunnetuin järjestö on Georgia Hunters for the Hungry, joka toissa vuonna keräsi 12 tonnia peuranlihaa köyhille jaettavaksi. Täällä pitää siis peuraa saadakseen olla joko hyvää pataa metsästäjien kanssa tai köyhä, eikä jälkimmäisillekään riitä tarpeeksi, sillä lehtijuttujen perusteella hyväntekeväisyysjärjestöjen saamat lahjoitukset ovat vähentyneet, kun samanaikaisesti kannat ovat heikentyneet ja taloustilanteen takia metsästäjillä ei ole enää varaa maksaa prosessointikustannuksia.

Jenni at Red Top Mountain

Patikoimme lokakuun puolivälissä näissä varusteissa. Syksy oli oikeastaan aika jees.

Googlaamalla selvisi, että kolmas tapa saada käsiinsä peuranlihaa on soitella ympäriinsä riistalihanleikkaamoihin, joissa on aina välillä ylijäämäpeuraa, kun metsästäjät eivät ole tulleet noutamaan saaliitaan. Siis häh, miksi eivät noutaisi? Nettifoorumeiden mukaan siksi, että osa metsästäjistä ei pidä peuran mausta. Selvä.

Harkitsin hetken soittamista netistä löytämiini epämääräisiin numeroihin, mutta menin sitten helpomman kautta ja hain kaupasta nautaa.

Rentoa sunnuntaita

Piecing a puzzle

Perjantaina ja lauantaina oli ohjelmaa, joten viikonloppuna vietimme sunnuntain rentoillen koko päivän kotihousuissa rentouttavissa merkeissä. Olin antanut miehelle joululahjaksi palapelin, ja tutkimme sitten koko päivän erilaisten lentokoneiden nokkien muotoja ja värisävyeroja.

Modern Warplanes -puzzle in the making

Mukana kaikkien tunteman Hornetin lisäksi mm. ranskalainen Rafaello ja ruotsalainen Jag Skriker, tai jotain sinne päin

Hyvää MLK-päivää!

…jossa MLK on yhtä kuin Martin Luther King Jr., syntyjään atlantalainen ihmisoikeustaistelija, jota kunnioittava liittovaltion vapaapäivä on tammikuun kolmantena maanantaina eli tänään. Emme ole vielä ehtineet MLK:n synnyinkotiin, museoon tai muistomerkille, mutta tarkoitus olisi jossain vaiheessa tutustua paremmin tähän 1950-60-luvun mustien ihmisoikeusliikkeen tunnetuimpaan johtajaan.

Suurin osa MLK:n työstä tapahtui muualla etelässä (esim Montgomeryssä, jossa hän veti vuoden päivät bussiboikottia), mutta myös Atlantassa oli liikehdintää suuntaan ja toiseen. Täällä nuoret opiskelijat, pääsääntöisesti naiset, protestoivat 1960-luvun alussa sitä vastaan, että keskustan vaatekaupoissa sovituskoppeja saivat käyttää vain valkoiset, ja parhaiden tavaratalojen lounaskahvilat ja ravintolat olivat vain valkoisille. Katsoimme viime viikolla TV:stä dokumentin Foot Soldiers – Class of 1964, joka kertoi mustille naisille suunnatun Spelmanin yliopiston yhden vuosikurssin opiskelijoista, jotka 16-19-vuotiaina lähtivät kaduille osoittamaan mieltä ja istumaan valkoisille tarkoitettuihin kahviloihin, uhmaten toisella puolella katua hilluvia Ku Klux Klanin mielenosoittajia. Mukana oli mm. eräskin nainen, joka oli kotoisin Pohjoisesta, ja jolle Etelän segregaatio tuli niin suurena yllätyksenä, ettei hän aluksi edes tajunnut, että termi colored viittasi häneen. Monelle mielenosoittajia kohtaan suunnattu viha tuli yllätyksenä, ja he päivittelivät dokkarissa, etteivät vieläkään voi ymmärtää sitä, että ihmiset vihasivat heitä niin kovasti pelkästään ihonvärin takia. Tämän vihan ja turvallisuusriskin takia sekä vanhempien painostuksesta johtuen osa vuosikurssista jätti mielenosoitukset väliin mutta osallistui toimintaan mm. maalaamalla kylttejä, organisoimalla toimintaa ja kaikkein tärkeimpänä, käymällä luennoilla ja jakamalla luentomuistiinpanot niiden kanssa, jotka olivat mielenosoittamassa.

Foot Soldiers – Class of 1964 -dokkarin traileri. Asia oli mielenkiintoista, mutta dokkarin tyyli vähän häiritsevä; pianonpimputustaustamusiikki jatkui koko dokarin ajan.

Sattumalta tänä vuonna MLK-päivä osuu yksiin myös presidentin virkaanastujaisseremonioiden kanssa ensimmäistä kertaa sitten juhlapäivän luomisen vuonna 1986. Sanon juhlapäivä siksi, että vapaapäivä tänään on pääsääntöisesti vain koululaisilla ja liittovaltion työntekijöillä; muilla työpaikoilla vapaapäivät ovat työnantajan päätettävissä, ja esimerkiksi Iiro lähti tänä aamuna viettämään ihan normaalia maanantaita. Valtionlaajuisesti noin kolmasosa työssäkäyvistä viettää tänään pyhäpäivää.

Siltä varalta, että joku ei ole nähnyt: MLK:n I have a dream -puhe

Mutta niin, presidentin virkaanastujaiset. MLK:n vanhempi poika, Martin Luther King III, on esiintynyt viimepäivinä usein televisiossa vertaamassa Obamaa ja isäänsä toisiinsa, ja Obamaakin vertaus hivelee, sillä virkaanastujaisissa hän käytti valanvannomisessa Raamattua, joka aikoinaan kuului MLK:lle. Lehtijuttujen mukaan alunperin vuoden 2008 presidentinvaalien kampanjansa alussa Obama pyrki vahvasti käyttämään MLK:n retoriikkaa, mutta myöhemmin kampanjassa hän jätti MLK-vertaukset taka-alalle, jotta ei tulisi liian vahvasti brändättyä ”mustien presidentiksi”. Nyt, kun kampanjat ovat ohitse, Obama on taas tuonut MLK:n etualalle ja tämän päivän puheessakin viittasi häneen sekä ihmisoikeustaistelun huipentumaan, Washingtonin marssiin, jossa 50 vuotta sitten MLK piti tunnetun I have a dream-puheensa.

Obama vannoo virkavalan Capitol Hillillä. MLK:n Raamatun lisäksi käytössä on Abraham Lincolnin raamattu.

Muuten Obaman puhe oli yllättävänkin poliittinen: hän nosti esille ison liudan asioita, joiden eteen aikoo tehdä jotain seuraavan neljän vuoden aikana. Obaman mielestä ilmastonmuutosta pitää hillitä uusiutuvia energialähteitä lisäämällä ja Amerikka ei voi olla tasa-arvoinen ennen kuin homoseksuaaleilla on tasavertaiset avioliitto-oikeudet heteroseksuaalien kanssa. Obama painotti, että sekä vanhoista että nuorista pitää pitää huolta, ja koulujärjestelmää pitää parantaa niin, että kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet menestyä elämässä. Osansa puheessa sai myös naisten palkkatasa-arvo sekä viime presidentinvaaleissa närkästystä aiheuttaneet tuntien jonot, ja Obama otti kantaa maahanmuuttokeskusteluun toteamalla, että bright young students and engineers, siis opiskelijat ja insinöörit, pitäisi saada osaksi työvoimaa eikä karkottaa maasta. Insinöörinä tykkäsin erityisesti tuosta viimeisimmästä pointista.

Obaman virkaanastujaispuhe kokonaisuudessaan. Puhe on myös saatavilla kirjallisessa muodossa

Capitol Hill

Washington Mall viime syksynä ilman tämänpäiväistä 800 000 katsojaa – joka oli sekin vain alle puolet neljän vuoden takaisesta 1,8 miljoonasta katsojasta

Virkaanastujaisseremonia oli muutenkin ihan komea: Washington Mall oli täynnä porukkaa ja sopivan lyhyiden puheiden väliin oli ripoteltu lauluesityksiä ja runonlausuntaa. Esiintyjistä suurimmat aplodit sai Beyoncé, joka vetäisi tilaisuuden lopuksi kansallislaulun. Saisiko Suomenkin presidentin virkaanastujaisseremonian ulos Eduskunnasta ja vaikkapa Esplanadille niin, että 15 000 kansalaista heiluttaa Suomen lippuja seremonian ajan? Jenni Vartiainen laulaisi Maamme-laulun, Michael Monroe vetäisi oman kitaraversionsa Porilaisten marssista ja Antti Tuisku liikuttaisi mummot kyyneliin Suomen laululla?

The Star-Spangled Banner -kansallislaulu Beyoncén tulkitsemana

Ihan kaikki eivät olleet kuitenkaan tyytyväisiä tämän päivän showhun. Alunperin virkaanastujaispuheen jälkeisen siunauksen piti tulla toimittamaan atlantalainen pastori Louie Giglio, joka kuitenkin vetäytyi kunniasta, kun julkisuudessa levisi tieto, että Giglio oli 90-luvulla saarnannut homoseksuaalisuutta vastaan. Tänään paikallislehden mielipidepalstalla pari Giglion seurakunnan jäsentä valitti, että heidän ja muiden konservatiivien sananvapautta on taas loukattu, kun ei ole julkisesti hyväksyttyä sanoa, että homous on synti ja homojen pitäisi pyrkiä parantumaan sairaudestaan. Mietin, olisiko joku vetänyt tässä yhteydessä sananvapauskortin esiin, jos olisi käynyt ilmi, että joku virkaanastujaisseremonian esiintyjistä olisi ollut Ku Klux Klanin jäsen ja avoimesti todennut, että segregaatio on hyväksi ja mustille ei tule tarjota samoja mahdollisuuksia kuin valkoisille.

Virkaanastujaispäivän juhlallisuudet jatkuvat kohtapuoliin paraatilla, joka kulkee samaa reittiä kuin mitä Thomas Jefferson ratsasti hevosellaan Capitolilta Valkoiselle talolle virkaanastujaistensa jälkeen vuonna 1805. Telkkarinkatsominen jatkukoon.

Säätiedotus: LUNTA!

Meille on luvattu täksi illaksi lunta, joten vuokrataloyhtiömme management muisti meitä muistutuskirjeellä for inclement weather, myrskyisälle säälle. Siis muistathan:

  • Päätä itse lähdetkö kotoa vai ei, based on your specific situation and weather conditions.
  • Valitettavasti taloyhtiöllä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä poistaa lunta tai jäätä parkkipaikoilta tai jalkakäytäviltä. (Jalkakäytäviltä? Missä meillä on sellaisia?)
  • Muistakaa sitten, että paikallisuutisten säätiedotukset kertovat säätilanteesta vain pääteillä, ei esimerkiksi siitä millainen tilanne on omassa pihassasi.
  • Talonmies kiertää ympäriinsä parhaansa mukaan pistämässä pystyyn varoitustötteröitä ja levittämässä suolaa, mutta valitettavasti conditions change ja vesi voi jäätyä niin nopeasti, että maassa saattaa olla jäätä.
  • Huoltoyhtiö yrittää myös poistaa jäätä parhaansa mukaan, mutta this is not a guarantee that the area won’t be slick and dangerous.
  • Kaikkien asukkaiden sekä asukkaiden vieraiden tulee käyttäytyä suurella varovaisuudella, extreme caution, esimerkiksi noustessaan autosta parkkipaikalla ja kävellessään kotiinsa. Taloyhtiö suosittelee, että ihmiset käyttäisivät jääkenkiä ja kävelisivät erittäin hitaasti, testing every area as they walk.
  • Ja viimeisenä mutta tärkeimpänä: Driving and walking on property with ice and snow conditions is at each individual’s own risk! Vaikka olisi todella varovainen ja käyttäisi jääkenkiä, saattaa silti liukastua, ja se ei sitten ole taloyhtiön vika, että älkääpä haastako oikeuteen.

Lunta on luvattu ehkä sentti, illaksi on luvattu +5 ja huomiseksi +13. Taidanpa lähteä kohta tuonne hurjan raivoisaan talvimyrskyyn kumisaappaat jalassa.

Jatkoa Todd Akinin raiskauskommenteille

Kertauksena: Todd Akin on se jannu, joka haki viime vuonna senaattoriksi ja olisi varmaan muuten päässytkin, ellei olisi ottanut kantaa raiskaudesta johtuneisiin abortteihin toteamalla, ettei sellaisia ole, koska naisten ruumiit pystyvät ”oikeutetuissa raiskauksissa” (engl. legitimate rape) jotenkin olemaan tulematta raskaaksi. Akin ei päässyt senaattiin, ja samalla hänen uransa edustajainhuonejäsenenä päättyi.

Luulisi, että keskustelu tästä aiheesta olisi jo ohi, mutta ei. Viime viikolla georgialainen edustajainhuonejäsen ja synnytyslääkäri Phil Gingrey lähti puolustamaan Akinin kommentteja toteamalla:

”But then he went on and said that in a situation of rape, of a legitimate rape, a woman’s body has a way of shutting down so the pregnancy would not occur. He’s partly right on that. And I’ve delivered lots of babies, and I know about these things. It is true. We tell infertile couples all the time that are having trouble conceiving because of the woman not ovulating, ’Just relax. Drink a glass of wine. And don’t be so tense and uptight, because all that adrenaline can cause you not to ovulate.’ So he was partially right, wasn’t he?”

Onneksi tänään paikallislehti oli käsitellyt aihetta näkyvästi Truth-O-Meterissään ja todennut, että ei näin, raiskauksista aiheutunut stressi ei tutkimusten mukaan vaikuta ovulaatioon. Mutta silti, mistä ihmeestä näitä ”raiskaudet eivät aiheuta raskauksia” -tyyppejä tulee?

Ai niin, juuri täältä meidän kulmiltamme. Me asumme Gingreyn äänestysalueella, ja viime vaaleissa Gingrey sai 68% alueemme äänistä.

Catfish Tacos

Ettei tämä kirjoitus loppuisi liian masentavasti, kuvituskuvana hyviä kissakalatacoja, joita eilen väänsimme tätä reseptiä seuraillen.